15.5.15

Näillä vinkeillä teet lonkerosi itse!

Hyvää viikendiä, tässä makoisa juomaohje!

Jos lonkero on kesän juoma, säästä vähän rahaa tekemällä lonkerosi itse! Kun näät vähän vaivaa, saat makoisamman lonkeron!

Step 1. Hanki greippiä. Paljon. Puolikas greippi per juoma.


Step 2. Leikkaa greippi puoliks ja purista greipistä mehut.


Step 3. Kaada greipin mehu lasin pohjalle ja perään Gordonin Giniä, toimii ainakin meillä. Sellainen 4cl, mut jos enempi hatuttaa, niin tuplaa ihmeessä.



Step 4. Lasin pohjalla pitäisi nyt olla sellainen pieni hörpyllinen greipin mehua ja giniä. Onko näin? Hyvä. Älä maista. Tai maista, jos hatuttaa. (Voi olla, että joudut toistamaan stepit 1-3 uusiks.)


Step 5. Hienoa, pääsit tänne asti! Mikäli tuet S-ryhmän kauppoja, suosittelen ehdottomasti Rainbowin Grape fruit limua. Ihan vaan siks, koska se on parasta greippilimua, mitä me ollaan juotu! Lisäks se ei oo hirveen makeeta ja kukaanhan ei halua, että lonkerosta tulee liian makea (=siiderimäinen). Eli kaada sit limua lasiin niin paljon, kuin haluat. Mielellään tottakai täyteen, ettei tarvii heti alkaa greippejä puristelee lisää.


Step 6. NAUTI.


Tietysti tätäkin herkkua voi tuunailla oman maun ja fiiliksen mukaan. Voit esimerkiksi puristaa greipin mehua valmiiksi pakkaseen ja jäiden lisäksi/sijaan viilentää juomaasi greippimehupaloin. Karpalolonkeroa tästä saadaan, kun hankitaan karpalomehua ja limun määrä puolitetaan, jotta se karpalomehu mahtuu mukaan. Olisi kiva kokeilla myös verigreippilonkeroa.


Vinkit ja palaute tervetulleita! (Kirjoita ne mielellään selvinpäin.)

8.5.15

Työni myyjänä

Kirjoitin jo kymmenen syytä, joiden takia on aika vaihtaa työpaikkaa. Kerron nyt teille kymmenen faktaa omasta työstäni, pitäen pohjalla samaa ideaa.


1. Työtehtäväni

Olen ollut samassa työpaikassa neljä ja puoli vuotta, siitä neljä vuotta olen ollut palkkalistoilla. Työtehtäviini on kuulunut tavaran purku, myymälän siisteyden ylläpito, asiakaspalvelu ja tuotteiden esillepano. Kolme vuotta sitten pestini sai uutta näkökulmaa, kun minusta tuli myymäläpäällikkösijainen. Tämä tarkoitti sitä, että tein toimistossa tarvittavia paperitehtäviä ja päällikön ollessa poissa toimin esimiehenä. Paperitehtäviin kuuluu muunmuassa palkan syöttö.

2. Tauolla

Pidän taukoni yleensä yksin, koska olemme pieni työyhteisö. Todella harvoin minulla on seuraa, mutta silloin seura saattaa koostua harjoittelijastamme. Riippuen missä vaiheessa päivää tauon pidän, taukoni koostuu ruokailusta, kahvittelusta tai muuten vain hengailusta. Tauolla yleensä soitan miehelleni tai ainakin viestettelen hänelle. Tauko kestää 10 tai 30 minuuttia.

3. Etenemismahdollisuudet

Kun kyseiseen paikkaan menin töihin, minulle hehkutettiin etenemismahdollisuuksista. Myyjästä tulee myymäläpäällikkö, sitten ehkä ajan kanssa aluepäällikkö. Ison organisaation sisällä voi hakea toiseen firmaan isommalle työkentälle, hakeutua ehkä osastovastaavaksi, esimiestehtäviin, ostoassistentiksi, you name it. Olen hakenut päällikön tehtäviin viimeiset puolitoista vuotta, yhteen haastatteluun pääsin. Olen hakenut myös toiseen yritykseen, haastattelu meni nappiin, mutta kutsua töihin ei ole tullut. Yhteistoimintaneuvottelujen myötä etenemismahdollisuudet ovat supistuneet ja tuntuu, ettei merkonomin papereilla ole mitään hyötyä, kun kouluttamattomat kiilaa ohi.

4. Tunteiden kirjo

Urani alkuvaiheissa olin aina innoissani kaikesta. En pelännyt mitään muutoksia ja olin todella avoin kaikelle. Uusi työntekijä ei ollut pelottava asia, vaan ihana ja mukava piriste arkeen. Vähitellen työtehtävät alkoivat maistua puulta ja henkilöstön vaihtuvuus ja siihen reagoiminen ylemmältä taholta tuntui pahalta. Yhteistoimintaneuvotteluiden alkaessa tunsin, ettei työntekijöistä välitetä eikä työtämme arvosteta. Olin tehnyt hullun lailla töitä, iski pienoinen burnout. Sivuutin fiilikseni ja tuntemukseni ja nyt pinnan alla kytee viha ja raivo.

5. Olen väsynyt

Olen väsynyt, sillä töissä pitää olla energinen, iloinen ja täynnä positiivista myyntihenkeä. Minulla on maailman ihanimmat vakioasiakkaat, mutta heistä osa on huomannut surun silmäkulmassani ja kyselleet, että onko kaikki ok. Menen nukkumaan ajoissa ja saan nukuttua 7-8 tunnin yöunet, mutta herään kuolemanväsyneenä. Tuntuu, kuin en olisi nukkunut ollenkaan. Tai olen nukkunut koiran unta. Viikonloppuisin yritän rentoutua ja nukkua, mutta maanantaina on taas olo, kuin mitään vapaita ei olisi ollutkaan.


6. Stressikipu

Loppuvuodesta havahduin siihen, että minulla oli vatsa todella kipeä. Sain migreenikohtauksia enemmän. Meni aikaa, ennen kuin linkitin nämä fyysiset oireet henkiseen väsymykseen ja stressiin. Myös kauan aisoissa ollut änkytykseni alkoi jo viime kesänä aiheuttaa ongelmia töissä. En saanut sanottua mitä halusin ja jouduin keksimään sanoille synonyymeja, jotka eivät tuottaisi ongelmia puheessa. Silti lipsahduksia tuli ja vaikka yritin pirteänä naureskella omalle "sekoilulleni", oikeasti olisin halunnut vain puhua rauhassa, omaan tahtiin.



7. Asiakaspalvelu

Olen hyvä asiakaspalvelija. Olen hyvä myyjä. Kuten jo totesinkin, minulla on paljon vakioasiakkaita. He ovat ihania, he piristävät päivääni! Heidän takiaan jaksan käydä töissä. Sitten on niitä asiakkaita, jotka käyttäytyvät huonosti enkä enää jaksa käyttäytyä heille ystävällisesti. Jos rahat heitetään kassalle, minäkin heitän. Jos ei tervehditä, en minäkään tervehdi. Sitä saa, mitä tilaa.

8. Odotan jotain suurta

Olen odottanut jo kauan, että saisin myymäläpäällikön paikan. Odotan, että jotain suurta tapahtuu. Yhteistoimintaneuvotteluiden myötä ei tullutkaan potkuja, mutta odotan seuraavaa käännettä johdon puolelta. Organisaatio on muuttunut, mutta se ei näy myymälässä. Olen yrittänyt tehdä itse asialle jotain, olen ilmaissut haluni siirtyä toiseen myymälään. Ja olen tottakai etsinyt uutta työpaikkaa.

9. Sitä samaa

Jos minulta kysytään, miten töissä menee, vastaan aina samalla lailla. "Sitä samaa." Koska, ei, siellä ei tosiaan tapahdu mitään. Enkä jaksa ruokkia mieltäni sillä, että puhuisin vielä vapaa-aikanani miten uusi päällikkö on epäreilu tyvuorojen suhteen tai miten kohderyhmämme on vaihtunut.


10. En saa parempaa

Olen hakenut muihin tehtäviin myös yrityksen ulkopuolelle. Elämäntilanteeni on siinä vaiheessa, että tiedän mitä haluan. En suostu mihin vain. Fakta on se, että vastaaviin tehtäviin tämän yrityksen ulkopuolelle en pääse. Ehkä myymäläpäälliköksi, mutta tämä tilanne on syönyt minua niin paljon, etten enää tiedä haluanko päälliköksi. Kun löydän jonkun mielenkiintoisen työn, en saa kutsua edes haastatteluun. Jos saan, kyseessä onkin määräaikainen työ (miksi edes hain?) tai työtehtävät kuulostavat epämääräisiltä (tiedättekö sen pienen präntin työsopparissa, jossa lukee "... ja muut työnantajan osoittamat tehtävät"? Se voi oikeasti tarkoittaa MITÄ VAIN).

Loppusanat

Kuten totesin aiemmassa työhön liittyvässä postauksessa, löydän parempaa, tiedän sen, mutta siihen menee aikaa. Olen väsynyt välittämään. Nyt haluan välittää itsestäni, olla itsekäs.


6.5.15

Ei heikkohermoisille, Victorinox



Saatiin tuparilahjaksi veitsisetti. Mielettömän hyviä ja laadukkaita veitsiä, joita on tullut aiemminkin testailtua. Meillä on ollut yksi iso perusveitsi, jonka mies on saanut joskus aikoinaan töistä. Se veitsi on ollut suosikki, mutta nyt tämän uuden setin myötä suosikkeja tuli lisää. Ja vanhat veitset lähtevät tästä nyt sitten kiertoon...



Yksi huono puoli tässä oli. Tein tietysti haavan ja todella syvän sellaisen. Eli nytkö voi sanoa, että veitset on korkattu?



Näillä kyllä kelpaa leikata! Ensi kerralla vaan pitää olla vähän varovaisempi...

5.5.15

10 merkkiä, joista tiedät, että on aika vaihtaa työpaikkaa

Tiedetään, tiedetään. Nykypäivänä pitää olla iloinen, jos on työpaikka. Varsinkin, jos on vakituinen työsuhde. Itse olen ollut kolmisen vuotta vakituisessa työsuhteessa ja olen siitä hitsin tyytyväinen. Tunnen siis olevani pönttö, kun valitan työstäni ihmisille, joilla ei ole vakituista työpaikkaa. Tai joilla ei ehkä ole sitä työpaikkaa ollenkaan. Silti, SILTI, nyt teen tämän! Listaan kymmenen merkkiä, joista tietää milloin on aika etsiä uusi työpaikka.



1. Olet väsynyt työtehtäviisi.

Työnkuva oli mielenkiintoinen ja sinulle luvattiin hyvät etenemismahdollisuudet. Uudet työkaverit kehuivat, miten työssä viihtyy ja jokainen päivä on erilainen. Kun aloitit työt, oli työ kivaa ja töihin oli kiva lähteä. Nyt olet ehkä vastuussa jostain, mikä ei tunnu yhtä siistiltä kuin ennen tai sen merkitys on laskenut. Tai et ole vastuussa mistään ja siksi koet, ettei työpanoksellasi ole juurikaan väliä. Nyt jokainen päivä toistaa itseään ja työkaveritkin myöntävät, että viikon toistavat itseään. Ja vuodet. Etenemismahdollisuuksiakaan ei yhtäkkiä ole, koska yhteistoimintaneuvotteluiden takia kaikki henkilöstömuutokset ovat jäissä.

2. Tauolle lähteminen on päiväsi kohokohta.

Tuijotat kelloa ja lasket kuinka kauan vielä menee, että saat käydä keittämässä pannullisen kahvia, jotta jaksat loppupäivän. Tauolla menetät ajantajun ja jopa soitto ilmeisesti puhelinmyyjältä houkuttaa sinua vastaamaan puheluun, ihan vain ettei töihin tarvitsisi mennä. "Sain tärkeän puhelun." Kun palaat töihin, jatkuu kellon tuijottaminen, että koska on aika mennä toiselle tauolle. Puhumattakaan kotiin lähdöstä.



3. Sinulle ei määrätä uusia työtehtäviä.

Päivät toistaa itseään siinäkin määrin, ettei mitään uusia työtehtäviä tule. Jos ja kun niihin olisi mahdollisuus, esimiehesi päättää hoitaa asian. Hän vieläpä hoitaa sen niin, ettei tehtävä heijastu mitenkään hänen alaisiinsa. Kun yhteistoimintaneuvotteluiden takia joku menettää työnsä ja työlle täytyy löytää ehkä uusi tekijä, sinua ei harkitakaan. Tekemättömälle työlle löytyy kyllä tekijä, mutta se et ole sinä, vaikka sinulla olisikin pätevyys.

4. Olet jatkuvasti vihainen.

Olet ollut pitkään turhautunut ja se fiilis on patoutunut sinuun. Kun pääset pitkän ja tylsän päivän jälkeen kotiin, pieninkin konflikti saa aikaan sen, että huudat miehellesi, koirallesi, kämppiksellesi, ja oikeastaan aivan turhaan. Et ole koskaan ollut huutaja, mutta nykyään huudat autossa kanssa-autoilijallesi, koska hän käytti vilkkua väärin liikenneympyrässä. Et ehkä vielä ymmärrä sitä, mutta työssä saamasi turhautuneisuus vaikuttaa koko elämääsi.



5. Heräät aamulla todella väsyneenä.

Vaikka olisitkin mennyt nukkumaan jo kymmeneltä ja laskeskelit, että saat nukuttua kahdeksan tuntia, silti tuntuu, että olisit aamulla vielä väsyneempi kuin illalla. Sinulla on olo, ettet olisi nukkunut silmäystäkään. Sinulla on olo, että olisit ollut valveilla koko yön. Olet koko ajan väsynyt. Maanantaina sinulla on olo, ettei mitään viikonloppua olisikaan ollut.



6. Tulet stressistä jo fyysisesti kipeäksi.

Stressi voi oikeasti vetää immuunitason sekaisin ja sen takia olet ehkä ollut flunssassa pidempään kuin kukaan muu. Kärsit ehkä migreenistä useammin kuin ennen etkä huomaa mikä sen aiheuttaa.  Jatkuva stressi on aiheuttanut sinulle vatsakivun, joka ei hellitä närästyslääkkeellä. Jos ei muuta, niin olisiko aika pysähtyä ja kuunnella, mitä kroppasi sinulle kertoo?

7. Et ole enää kiinnostunut siitä mitä teet.

Hoidat kyllä työtehtäväsi ja osallistut palavereihin, mutta sinua ei enää jaksa kiinnostaa. Mikään. Kun aloitit työt, sinua kiinnosti kaikki ja välitit kaikesta. Kun iso projekti on saatu valmiiksi, sinua ei edes kiinnosta miltä se näyttää, kunhan se on valmis. Hämmästyt, jos joku työkavereistasi antaa työlleen omakohtaista panostusta esimerkiksi tekemällä töitä kotona. Mietit välillä, milloin olit viimeksi kiinnostunut tämän alan työstä. Haaveilet alan vaihtamisesta.


8. Luulet, että ainoa tie ulos on dramaattinen käänne.

Koet, että yhteistoimintaneuvotteluissa sinun olisi pitänyt saada kenkää. Lottoat joka viikko siinä toivossa, että joku maanantai voit soittaa pomollesi lentokentältä ja sanoa hyvästit. Haaveilet salaa siitä, että nukkuisit pommiin ja nukkuisitkin vahingossa koko päivän. Ja sen takia saisit kenkää. Mietit uraa ulkomailla, ehkä surffauksen opettajana (pelkäät vettä).

9. Kukaan ei enää kysy miten töissä menee.

Miehesi, kämppiksesi, äitisi, veljesi. Kukaan ei uskalla enää kysyä miten töissä menee, koska he tietävät vastauksen. Älä ota tätä silti nokkiisi, ehkä heillä on syy olla kysymättä. Äitisi ei ehkä halua huomata miten väsynyt olet työhösi. Veljesi ei ehkä uskalla sanoa, että olisiko aika vaihtaa työpaikkaa. Eikä miehesi vain jaksa kuunnella sinua, koska ei enää tiedä miten auttaa.



10. Et tiedä paremmasta.

Olet niin väsynyt ja turhautunut, että luulet kaiken työn olevan samanlaista. Luulet, että eläkeikään asti työsi tulee olemaan tätä samaa. Luulet, että kaikki työ on samanlaista. Jos oikeasti olet tätä mieltä, olet ehkä hieman masentunut.

Arvaas mitä... Olet väärässä! Tiedän, että tämä kuulostaa kaukaa haetulta juuri nyt, mutta sinulle on olemassa jotain parempaa! Älä anna tämän työn pilata sinua, älä anna sen masentaa sinua! Kun säntillisesti alat etsimään itsellesi jotain parempaa, onnistut siinä. Voi olla, että siihen menee aikaa, mutta se on sen arvoista!



4.5.15

Aamupala

Me ollaan vannoutuneita S-ryhmän asiakkaita. Rainbowin tuotteet yllättää positiivisesti ja viimeksi yllätti pakastemarjat. Oi että nuo on niiiiin hyviä! 


Mulla on aamuisin ollut tapana ensin vähän heräillä kahvin voimin. Mä en todellakaan ole mikään aamuvirkku. Aikoinaan saatoin herätä jo kuudelta, joskus jopa puoli kuudelta ja töissä olinkin jo kasilta, ehkä jo seiskalta. Nykyään yritän pitää rytmin sellaisena, että nousen viimeistään puoli kahdeksalta. Jos oikein väsyttää, saatan torkuttaa kasiin asti.

Ilman aamupalaa en kuitenkaan toimi. Tarvitsen bensaa ja bensa vaihtelee. Kun löydän jonkun hyvän jutun, pitäydyn siinä pidemmän aikaa. Sitten alkaa kyllästyttää tai huomaan, että vatsa ei tykkää, bensa ei riitäkään, tai jotain, jolloin on pakko tehdä muutoksia.



Pakastemarjat saa sulaa sen ajan, kun juon kahvin. Marjojen sekaan jotain mysliä tai ihan vaan pähkinöitä tai vaikka tattarisuurimoita ja päälle bulgarian jugurttia, nami. Toimii myös rahkan kanssa, jolloin olisi ehkä hieman täyttävämpi. En kuitenkaan itse koe rahkaa mitenkään aamupalana, ennemminkin ehkä välipalana. Sitä paitsi bulgarian jugurtti on herkullista!

Kananmuna per aamu on hyvä. Se pitää nälkää ja siitä saa proteiinia. Ruisleipä on kestosuosikki, jonka välillä korvaa ehkä kauraleipä.


Millainen on teidän aamupalanne?

2.5.15

Inspistä


















http://data2.whicdn.com/images/175902436/large.jpg
http://data1.whicdn.com/images/175863838/large.jpg
http://data1.whicdn.com/images/175905732/large.jpg
http://data1.whicdn.com/images/175903296/large.jpg
http://data2.whicdn.com/images/175902843/large.jpg
http://data3.whicdn.com/images/175902107/large.jpg
http://data3.whicdn.com/images/175897878/large.jpg
http://data3.whicdn.com/images/175892141/large.jpg
http://data3.whicdn.com/images/175279177/large.jpg

1.5.15

#Vappu15








20 faktaa bloggaajasta


1.     Syntymäpäivänäni Yhdysvalloissa vietetään itsenäisyyspäivää. On helppo olla jenkkifani.



2.     Olin 3-vuotias, kun sujuvan puhumisen sijasta aloin änkyttämään. Änkytän edelleen enkä osaisi kuvitella itseäni sujuvana puhujana. Änkytys on osa minua. Deal with it.

3.     Yritin vetää ensimmäisen nukkeni vessanpöntöstä alas. Se on ehkä ollut ensimmäinen merkki siitä, etten hankia lapsia.

4.     Harrastin vuoden balettia. Tanssin aina kieli keskellä suuta.

5.     Harrastin myös kilpauintia. En kuitenkaan tykännyt kilpailla. Tykkään silti uida. Järvet on siihen parhaita.

6.     Olen ollut telkkarissa Hugo-ohjelmassa. Voitin Hugo-repun, joka oli täynnä karkkia. Ohjelmassa päälläni oli farkkulappikset. Cool.

7.     Ensimmäinen optikko sanoi minulla olevan hyvä näkö, toinen optikko määräsi lasit kokoaikaiseen käyttöön. Nykyään käytän laseja omantunnon mukaan, taittovikaa on vain vähän.

8.     Minulla on skolioosi ja sen takia käytin yläasteikäisenä hoitoliiviä, korsettia. Elämä tuntui tuolloin olevan aivan kamalaa ja epäreilua.



9.     Kotikaupungissa mulla oli maailman paras hammashoitaja, jonka ansiosta sain vielä 15-vuotiaana kiinteät raudat. Ennen oikomishoitoja minulta otettiin yksi hammas pois. Minulla on tuon ansiosta ollut kaikki mahdolliset oikomishoidot, joita oli tarjolla. Silti haluaisin vielä oikoa etuhampaani.

10. Muutin ensimmäistä kertaa pois kotoa ollessani 16-vuotias. Muutin takaisin puolen vuoden päästä ja nukuin olohuoneessa ennen kuin sain vanhan makuuhuoneeni takaisin. Muutimme mieheni kanssa saman katon alle ollessani 19-vuotias.

11. Tein nuorempana todella hyviä löytöjä kirppiksiltä. Nykyään olen niin nirso, etten juurikaan löydä mitään kivaa. Vaatteiden suhteen olen liian perillä, mikä on oma malli, väri ja koko. Enää en osta mitään, vain siksi, että vaate on kiva. Kotijuttuja on kiva etsiä kirppiksiltä.

12. Pääsin kynsien pureskelusta eroon hankkimalla geelikynnet. Mitkään pahanmakuiset kynsilakat ei estäneet minua repimästä kynsinauhoja hampailla. Kun on siistit, lakatut kynnet, ei niitä kehtaa järsiä.



13. Minulla on kolme tatuointia, joista kaksi on veljeni tekemiä. Ensimmäiseen tatuointiin sain rahat tädiltäni, kun täytin 18. Tarrasin selkääni perhosen ja se sattui ihan pirusti. Skolioosin takia symmetrinen perhonen lentää nykyään vinoon. Olipa fiksu paikka tatuoinnille... Veljeni on tehnyt minulle nuottiavaimen ja kissan tassun.

14. Olen aina ollut kissaihminen, mutta voisin ottaa koiran. Mäyräkoiran nimeksi tulisi Mauri ja corgille tulisi nimi Korkki tai Karkki, riippuen sukupuolesta. Mauri olisi Mauri, vaikka olisikin tyttö.

15. Olen haastanut entisen työnantajani oikeuteen laittoman irtisanomisen takia. Sain korvauksia.

16. Minulla on kuulemma pienet korvat. Kuulen silti ihan hyvin :)

17. Minulla on kaksi tutkintotodistusta, mutta en koe, että ne ovat auttaneet minua työelämässäni. Opiskelu on silti ollut kivaa ja ehkä joskus vielä opiskelen... jotain. En tiedä mitä haluan isona tehdä.

18. Kiroilen liikaa ja häpeän sitä. Täytyisi oppia anopin tavoin kiroilla hölynpölysanoilla. Sianleuka.

19. Olen ollut naimisissa yli kahdeksan vuotta ja mieheni onkin paras ystäväni. Olemme ihan pöllöjä keskenämme, meillä on tyhmät jutut. Tutustuimme, kun internet-yhteys oli vielä harvinaisuus ja netissä olo tarkoitti, ettei lankapuhelin toiminut samaan aikaan. Minulla ei edes ollut kännykkää silloin.

20. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta. Yläasteikäisenä kirjoitin aivan liikaa. Yhden tarinnoin lähetin jopa kustannusyhtiöön. Ne lähetti tekstin takaisin. Se ei lannistanut minua, mutta blogin suhteen olen ollut liian kärsimätön. Ehkä nyt opin olemaan kärsivällinen.